Valokuituyhteys tukee yrityksen liiketoimintaa monella tapaa

Kategoriassa Valokuitunen, Yritykset

Koko Suomi on valokuituverkon piirissä noin kolmen vuoden kuluessa, joten nopea ja vakaa valokuituyhteys on pian kaikkien halukkaiden saatavilla. Nopeaa tiedonsiirtoa tarvitsevien on jo nyt mahdollista hankkia valokuituyhteys ilman suuria taloudellisia investointeja. Avoimessa valokuituverkossa oman palveluntarjoajansa voi kilpailuttaa vaikkapa vuosittain.

– Suomi oli länsimainen valokuituverkkojen kehitysmaa vielä pari vuotta taaksepäin, koska maamme isät operaattorit tekivät suuria panostuksia pääasiassa mobiilidatansiirtoon. Suomi on ollut langattomien verkkojen luvattu maa Nokian jälkimainingeissa. Kuluttajakäytön ohella yritykset ovat valokuituyhteydet oivallettuaan myös alkaneet hyödyntää niitä tehokkaasti liiketoiminnassaan. Kyseessä on nopea, vakaa ja luotettava tiedonsiirtoteknologia, Valokuitusen yritysmyyntipäällikkö Sami Saarinen kertoo.

Ensimmäisinä valokuituyhteyksiä alkoivat käyttää yritykset, joiden toiminta vaatii paljon upload- ja download-tiedonsiirtoa. Tällaisia toimijakenttä edustavat muun muassa insinööritoimistot.

– Nyt kun valokuituverkot ovat yleistyneet, myös niiden hinnat ovat tulleet samalle tasolle 5G-rakentamisen kanssa. Joissakin tilanteissa valokuitu on ylivoimainen vaihtoehto, varsinkin silloin, kun yrityksen työntekijöillä on kiinteä työpiste, jolloin kiinteä nopea palvelukseen valokuituyhteys on selkeästi luontevin ratkaisu, Sami Saarinen toteaa.

Valokuituverkon käyttövarmuus ja ekologisuus ovat omaa luokkaansa


Käyttövarmuuden osalta maan alla kulkeva suojattu valokuituverkko varareitteineen on Saarisen mukaan ylivoimainen, koska se ei ole altis säälle tai muullekaan toiminnalle.

– Valokuitu skaalautuu ongelmitta seuraavat 50 vuotta, ilman tarvetta laitepäivityksille, jota taas langattomalla puolella vaaditaan nopeuksien kasvaessa 6–7G:hen. Muun muassa tästä syystä valokuitu on tutkitusti hiilijalanjäljeltään paljon pienempi ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin langattomat kilpailijansa.

– Yrityksille on merkityksellistä tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuus, ympäristöystävällisyys sekä skaalautuvuus. Käyttäjän tarpeisiin muovautuvan valokuituyhteyden nopeus on aina vakio.

Valokuitu as a Service (VaaS) -palvelu madaltaa hankintakynnystä
– Monelle yritykselle valokuidun hankinnan helpottaa se, että kun otetaan Valokuitunen yhteyden toimittajaksi, asiakas voi vuokrata suoraan kyseisen toimijan kuituverkon. Kyseessä on selkeä palvelumalli, jolloin valokuituyhteyksien solmukohtien rakentajalla voi olla jopa 40 operaattorivaihtoehtoa.

Suomessa ollaan Saarisen mukaan menossa kovaa vauhtia Ruotsin malliin, jossa kaikki valokuituverkot ovat avoimia ja valokuituinfraa rakentajalla voi olla jopa 40 operaattorivaihtoehtoa. Myös Valokuitunen hakee jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita palveluntarjoajista.

Valokuitunen operoi Telian runkoverkossa, joka on Suomen suurin runkoverkko. Valokuitusen omaa verkkoa rakennetaan Telian runkon verkkoon tukeutuen. Valokuitunen ei tuota omia operaattoripalveluita verkkoon.

Valokuituyhteys ilman taloudellista riskiä


Valokuituyhteys suunnitellaan uusille alueille, jolla myydään valokuitua. Kun tietty tilaajamäärä alueelta täyttyy, kyseinen valokuituverkko rakennetaan.

– Suosittuin tapa valokuituyhteyden hankintaan on ollut meidän VaaS-palvelu, jolloin me vastaamme yhteyden ylläpidosta, kunnosta sekä toimivuudesta. Kevyen kuukausimaksun lisäksi asiakas tarvitsee valitsemansa operaattorin tarjoamat palvelut. Asiakkaalle ei lähde mitään laskua ennen kuin valokuituyhteys on käytössä, Saarinen lupaa.

Kokonaiskustannus asiakkaalle syntyy kahdesta osasta, eli itse valokuituyhteyden kustannuksista sekä verkko-operaattorin tarjoamista yhteyspalveluista.

– Missiomme on pystyä tarjoamaan mahdollisimman monelle suomalaiselle ja suomalaiselle yritykselle valokuituyhteys avoimessa verkossamme. Rakennamme ja laajennamme verkkoamme tällä hetkellä nopeiten Suomessa, koska keskitymme vain linossaamiseemme. Tässä auttaa myös vakavarainen omistuspohjamme, johon muodostavat CapMan (60 %) ja Telia (40 %), Saarinen mainitsee loppuun.