Skip to content

Lue selvitys: Suomessa vähemmän avoimia verkkoja kuin Ruotsissa tai Tanskassa   

Categories:
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa valokuituverkkoja on rakennettu erilaisten mallien mukaisesti. Ruotsissa ja Tanskassa lähes kaikki valokuituverkot ovat avoimia. Sen sijaan Norjassa tilanne on ollut toinen. Kuluttajien maksamat nettihinnat kipusivat korkeiksi, minkä syyksi paikallisviranomainen arvioi avoimien verkkojen puutteen markkinoilla. Nyt maassa on käynnissä siirtymä kohti avoimempaa valokuitu-infrastruktuuria. Meillä Suomessa valtaosa verkoista on toistaiseksi suljettuja, vaikka avoimia verkkoja onkin viime vuosina rakennettu eniten.  

Pohjoismaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on rakennettu valokuituverkkoja pääomasijoittajien investoinneilla, kuntien vauhdittamina sekä perinteisten infrayhtiöiden, kuten sähköverkkoyhtiöiden ansiosta. Valokuitunen teetti Arthur D. Little -yrityksellä selvityksen siitä, millä tavoin valokuituverkot ovat rakentuneet neljässä Pohjoismaassa. Kokosimme erot eri maiden valokuituverkkojen rakentumisesta ja nykyisestä valokuitukattavuudesta. 

Ruotsin valokuitutoimiala on kunnallisvetoinen avoimuuden edelläkävijä 

Ruotsissa 1990-luvulla kunnat ja energiayhtiöt alkoivat rakentaa avoimen mallin periaatteella toimivia valokuituverkkoja. Ruotsissa onkin rakennettu jo varhain hyvin kattavasti valokuituverkkoja. Maassa valtaosa verkkoinfrastruktuurista perustuu kuntien omistamiin paikallisverkkoihin, eli niin kutsuttuihin ”kaupunkiverkkoihin”. Noin puolet verkoista on isojen teleoperaattoreiden, muun muassa Telian ja GlobalConnectin rakentamia. Niidenkin verkot ovat avoimia. 

Tärkeimmät faktat valokuitutoimialalta: 

  1. Ruotsissa vuonna 2024 valokuituyhteys oli saatavilla 87 prosenttiin kotitalouksista, ja niistä 82 prosenttia oli liittynyt valokuituverkkoon. 
  1. Maan valokuituverkoista noin 90 prosenttia on avoimia, verkot on rakennettu maanlaajuisesti pääasiassa kunnallisvetoisesti (municipality-driven). 
  1. Ruotsissa on noin 170 kuntien omistamaa verkkoa. Yksi esimerkiksi niistä on Tukholman Stokab, joka omistaa ja vuokraa valokuitukaapeleita (fyysinen infrastruktuuri), mutta ei itse hallinnoi verkon aktiivilaitteita (aktiivikerros) tai myy loppuasiakaspalveluita (palvelukerros). 

Tanskan markkinat perustuvat lukuisiin aggregaattialustoihin  

Tanskassa valokuitua ryhdyttiin rakentamaan myöhemmin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Rakentamisen päästyä vauhtiin valokuitumarkkina on kehittynyt vahvojen alueellisten energiayhtiöiden ja suurten teleoperaattoreiden ansiosta. Tanskassa avoimen verkon laajentumista on ohjannut osittain sääntely, mutta keskeisessä roolissa ovat olleet erityisesti neutraalit aggregaattorialustat. Nämä alustat toimivat verkonomistajien ja internetpalveluntarjoajien välisinä välittäjinä. Ne edistävät avoimuutta ja mahdollistavat sen, että useat palveluntarjoajat voivat kilpailla samoista asiakkaista eri verkoissa.  

Tärkeimmät faktat valokuitutoimialalta: 

  1. Tanskassa vuonna 2024 valokuituyhteys oli saatavilla 87 prosenttiin kotitalouksista, mutta verkkoihin oli kytketty saatavuusalueiden kotitalouksista vain 56 prosenttia.  
  1. Tanskassa lähes kaikki valokuituverkot ovat avoimia.  
  1. Maassa toimii aggregaattorialustoja, jotka mahdollistavat useiden palveluntarjoajien keskinäisen kilpailun samoissa verkoissa. Alustat yhdistävät useita eri verkkoja laajemmiksi toiminta-alueiksi ja niiden kautta verkon omistavat vuokraavat kapasiteettia ulkopuolisille palveluntarjoajille. 

Norja siirtymässä tänä vuonna kohti avoimia verkkoja  

Norjan kuitumarkkinat syntyivät paikallisten energia- ja kunnallisyhtiöiden aloitteista 2000-luvun alussa. Norjassa valokuitumarkkinat ovat perinteisesti olleet suljettuja. Sääntelyviranomaisen (Nkom) puuttuminen heilautti markkinoita avoimuuden suuntaan. Viranomainen havaitsi, että norjalaiset kuluttajat maksoivat nettiliittymistään huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mikä johtui viranomaisarvion mukaan ainakin osittain avoimien verkkojen puutteesta. Keväällä 2026 asiaan on tulossa muutos, kun uudenlainen alusta yhdistää palveluiden tarjoajat ja verkkojen omistajat. Tämän jälkeen noin kaksi kolmasosaa norjalaiskuluttajien valokuituliittymistä on avoimissa verkoissa. 

Tärkeimmät faktat valokuitutoimialalta: 

  1. Norjassa valokuituyhteys oli saatavilla yli 90 prosentilla kotitalouksista, ja verkkoon oli kytketty 75 prosenttia saatavuusalueen kotitalouksista.  
  1. Maassa toimii useita alueellisia yhtiöitä, jotka ovat tyypillisesti syntyneet esimerkiksi energiayhtiöistä oman brändinsä alle.  
  1. Maan verkoista avoimia on noin 30 prosenttia (kansallisen operaattori Telenorin verkot on määrätty avoimiksi). 
  1. Kun viranomainen uhkasi markkinoita verkkojen pakkoavaamisella, suuret verkkoyhtiöt lähtivät itse ennakoivasti avaamaan verkkojaan. Yhtiöt perustivat keväällä 2025 neutraalin Fiberhub-alustan, jonka avulla verkot voidaan avata kilpailulle yhteisen vakiomuotoisen toimintamallin perusteella.  

Suomessa on rakennettu verkkoja jälkijunassa, mutta vauhdilla  

Suomessa valokuiturakentaminen käynnistyi muita Pohjoismaita myöhemmin. Viime vuosina valokuitua on rakennettu kiivaasti, ja valokuituverkkoihin tehdyt investoinnit kasvoivat huomattavasti vuosien 2022 ja 2023 aikana. Suomen markkinaa ohjaa sijoitusperusteinen logiikka. 

Tärkeimmät faktat valokuitutoimialalta: 

  1. Vuonna 2024 valokuituyhteys oli saatavilla 68 prosentilla kotitalouksista, mikä on Pohjoismaiden alhaisin kattavuus. Saatavuusalueiden kotitalouksista 66 prosenttia oli kytketty verkkoon. Traficom julkaisi tuoreet kattavuusluvut tammikuussa 2026, ja niiden mukaan valokuituverkot kattavat jo tällä hetkellä 80 prosenttia kotitalouksista Suomessa. Suomi on kuronut takamatkaa kiinni muihin Pohjoismaihin verrattuna upeasti!  
  1. Suomessa verkot ovat rakentuneet pääasiassa sijoittajien investointien ansiosta (investor-driven).  
  1. Valokuituverkoista avoimia on noin 30 prosenttia. Valokuitunen on suurin avoimen verkon yhtiö, jonka osuus avoimista verkoista on noin 85 prosenttia. Suljettuja verkkoja ylläpitävät perinteisesti suuret teleoperaattorit (esim. Elisa ja DNA), mutta myös muutamat muut yksityiset yritykset. 

Lue englanninkielinen Arthur D. Littlen tekemä selvitys tästä.  

Lue suomeksi käännetty Arthur D. Littlen selvitys tästä. 

Lue selvityksen suomenkielinen tiivistelmä tästä.

Lue lisää