Professori: Valokuitu on vihrein valinta

Kategoriassa Vastuullisuus

Kuinka vähentää kodin sähkönkulutusta ja minimoida omaa hiilijalanjälkeään? Vähäpäästöisten laitteiden valitsemisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös verkkoyhteyteen, sillä sen tekniikalla on ratkaiseva vaikutus netinkäytön energiankulutukseen, neuvoo Aalto-yliopiston professori Jukka Manner. ”Mobiiliverkko vie huomattavasti enemmän sähköä kuin wifi.”

Nettiyhteyskin on ympäristöteko

Energiatehokkaan tietokoneen tai television hankkiminen ei yksinään välttämättä pelasta mittavalta sähkönkulutukselta.

”Kodin yksittäiset mobiililaitteet kuluttavat loppupeleissä todella vähän energiaa, vaikka ne olisivat jatkuvasti päällä. Suurin rasite liittyy infrastruktuuriin kodin ulkopuolella, sillä sähkönkulutus riippuu myös palvelinsalien sijainnista, energiatehokkuudesta sekä tavasta, jolla tieto siirretään kuluttajan käyttöön”, professori Jukka Manner sanoo. Hän työskentelee tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella Aalto-yliopistossa.

Siksi laitehankintojen lisäksi kannattaakin pohtia myös käyttämäänsä tiedonsiirron väylää – eli valitako kodin nettiyhteydeksi mobiili- vai kiinteä yhteys.

”Kiinteä yhteys kuluttaa kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä kuin mobiiliverkko. Kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto onkin käyttää kännykkää kotona valokuituverkkoon kytketyn wifin kautta. Raskainta on kuluttaa sisältöä taulutelevisiosta 4G-verkon kautta.”

Nopeimmat ja toimintavarmimmat kiinteät verkkoyhteydet ovat valokuitua. Rakentamisen jälkeen valokuituverkko on käytössä parhaimmillaan yli 50 vuotta.

”Valokuituverkon etu syntyy useista käyttäjistä. Yksi matkustaja ei tee busseistakaan ympäristöystävällisiä, mutta 50 matkustajaa merkitsee jo paljon. Kun valokuitua käyttävät lukuisat ihmiset, yhden käyttäjän palveleminen ei maksa energiana kovin paljon ja datan siirron kustannus bittiä kohden on vain murto-osa mobiiliverkon vastaavasta.”

Puhelimen nopea verkko on myös ympäristöhaitta

Moni ei tiedä, kuinka kuormittava mobiiliverkko on ympäristölle.

”Verkkojen suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Lähtökohtaisesti mobiilitiedonsiirto vaatii aina enemmän energiaa kuin tiedonsiirto kiinteässä verkossa”, professori Jukka Manner kertoo.

Suomalaisista kotitalouksista 41 prosenttia käyttää pelkkään mobiiliverkkoon perustuvaa internetliittymää puhelimen tai 4G-modeemin kautta. Suomessa mobiilidatan käyttö on kasvanut asukasmäärään suhteutettuna eniten maailmassa.

Koska mobiiliverkoissa kulkevan datan määrä on yli kuusinkertaistunut sosiaalisen median, pikaviestipalveluiden ja striimauksen suosion noustessa, mobiiliverkon kasvava energiatehokkuus ei automaattisesti tuo laskua kokonaissähkönkulutukseen.

”Toisin kuin monessa muussa maassa rajattomien, kiinteähintaisten datapakettien takia emme ole oppineet julkiseen wifi-kulttuuriin: meillä ei näy internetkahviloita tai free wifi -kylttejä. Ajaudumme käyttämään entistä enemmän mobiilidataa, mikä taas on vähemmän energiatehokasta ja vähemmän ympäristöystävällistä kuin wifi”, Manner pohtii.

”Kotitalouksien tiedonsiirrossa hyvä wifi-yhteys ei hankaloita arkea tai vaikuta palveluiden toimintaan, mutta pienentää merkittävästi bitin siirron kustannuksia. Wifin käyttö puhelimella pidentää usein myös akun kestoa verrattuna jatkuvaan mobiiliyhteyden käyttöön.”

Tulevaisuudessa vertailemme eri palveluiden ympäristö­ystävällisyyttä

Älykkäät kodinkoneet, teräväpiirtoiset elokuvat ja verkkopalvelut tekevät elämästä näppärää ja tehokasta, mutta lisäävät internetin käyttöämme huimasti. Vuosien 2017 ja 2022 välillä globaalin internetliikenteen on arvioitu lähes nelinkertaistuvan.

”Enemmän on nykyään aina enemmän. Puhumme laitteiden nopeudesta, tehokkuudesta, prosessorien määrästä ja näytön tarkkuudesta. 8K-kuvanlaadun ja tallennustilan lisäksi kannattaisi kuitenkin huomioida myös verkon käytön ilmastovaikutukset, eli kuinka paljon arjen valintamme kuluttavat sähköä”, professori Jukka Manner sanoo.

Tällä hetkellä videoiden lataus, lähetys ja katselu tuottavat vuodessa yhtä paljon päästöjä kuin Espanjan valtio, eli noin 300 miljoonaa hiilitonnia. Videot muodostavat 74–80 prosenttia maailman tietoliikenteestä. Vuoden 2021 loppuun mennessä osuus kasvaa 82 prosenttiin.

”Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa kaikilla digitaalisilla- tai nettipalveluilla olisi kodinkoneiden kaltaisia ympäristöystävällisyyden leimoja ja energiamerkkejä. Pesukoneen tai auton moottorin kulutus on mahdollista mitata, mutta verkko- ja ICT-palveluiden kohdalla prosessi on paljon monimutkaisempi. Toistaiseksi ei voi sanoa eroja energiankulutuksessa eri palveluntarjoajien ja yritysten välillä. Emme siis tiedä onko energian käytön osalta eroa, lukeeko uutisensa Helsingin Sanomien vai Ilta-Sanomien verkkosivuilta.”

Jukka Manner

∙ Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen professori.
∙ Kuului liikenne ja viestintäministeriön ICT-ympäristöstrategiatyöryhmään.
∙ Johtaa Aalto-yliopiston ja LUT-yliopiston uutta akatemiaprojektia, joka tutkii keinoja vihreämpään tieto- ja viestintäteknologiaan, datakeskusten ylijäämälämmön hyödyntämistä ja tehokkaampien verkkopalveluiden suunnittelua.

Lähteinä artikkelissa myös:

Infographic: The Carbon Footprint of the Internet

ICT-ala, ilmasto ja ympäristö: ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportti

Climate Crisis: The unsustainable use of online video

Helsingin Sanomat: Mikä on verkkovideon katselemisen hiilijalanjälki?

Internet live stats

Do I emit CO2 when I surf the internet